Osallistuin sukkasatoon, kuten moni muukin kanssabloggaaja. Yllättäen huomasin linkkauksen blogiini,olin voittanut LankaKamarin lahjoittaman Fame trend -lankakerän. Värin sain valita itse ja se oli tietenkin sini-punaista. Vuodenvaihteen jälkeen siitä syntyy itselleni jotkut ihanat sukat Sock innovation -kirjasta. Kyseinen nettikauppa oli minulle uusi tuttavuus. Heidän valikoimansa näyttää varsin kattavalta. Kaunis kiitos LankaKamariin.



Tuosta ei kulunut montaa päivää, kun sain viestin Petralta, että olin voittanut hänen blogiarpajaisissaan. Yleensä minulla on surkea arpaonni, mutta jätin viestin Petran blogiin, koska käyn aina katsomassa hänen uusimmat päivityksensä ja silloin tällöin jätän kommentinkin. Tällainen ihanainen paketti saapui viikolla. Saatekirjeessä Petra toivoi, että pussista löytyy sopivaa materiaalia kännykkäkoruihin tai silmukkamerkkeihin. Niitäkin syntyy joulun jälkeen. Pikkuprinsessan kanssa tutkimme pussin sisältöä ja hän kysyi jokaisen helmen kohdalla. "Mikä toi on?". Ihanat pietersiitit saavat seurakseen hopearenkaita ja muotoutuvat rannekoruksi. Kuopus himoitsi suklaata :)



Sokerina pohjalla oli aivan ihana käsintehty lasikoru. Kuva ei tee oikeutta korulle. Se on ollut kaulassani koko viikon. Suurkiitos Petra, arpajaisvoitto oli tosi upea ja siitä on iloa pitkäksi aikaa.



Molemmat arpajaisvoitot piristivät alkuviikkoani.
Esikoinen näytti minulle tien blogien ihmeelliseen maailmaan  runsas kolme vuotta sitten. Jonkin aikaa blogeja seurattuani halusin osallistua blogistaniaan myös omalla panoksellani. Olen tehnyt käsitöitä "koko elämäni". Teinityttönä tein lähes kaikki vaatteeni itse ommellen ja neuloen. Erilaisia juttuja on vuosien varrella tullut kokeiltua. Kolmevuotinen käsityöntaiteen perusopetus antoi mielenkiintoisia kokeiluja tekstiilityön monella saralla. Tällä hetkellä sydämeni sykkii tilkkutöille ja neuleille, kutomiselle, kuten pohjalainen taustani asian ilmaisee.
Blogistania ja Raverly ovat avartaneet maailmaani ja taitojani melkoisesti. Sukat täytyy olla istuvat ja ohuesta langasta jne. Moni bloggaaja on tullut lähes tutuksi heidän kirjoitustensa perusteella. Olen myös innostunut valokuvaamisesta ja kuvien käsittelystä, jopa niin paljon, että siippa hankki minulla kuvausteltan pyynnöstäni. Ensimmäisen pikkudigikamerani ruutu oli melko pieni ja  noin vuosi sitten sain uuden Ixuksen. Tällä hetkellä opettelen kuvaamaan siipalta ylimääräiseksi jääneellä Canon 450D järkkärillä.
Blogini täytti lokakuussa kolme vuotta ja kuin varkain rikkoutui myös 50 000 kävijän raja. Molemmille virstanpylväille suunnittelin arvontaa, mutta työ on vienyt melkein kaiken energiani.

Nyt kuitenkin laitan arvonnan pystyyn ja kaikki tähän postaukseen 1. adventtisunnuntaina klo 18.00 mennessä kommenttinsa jättäneet osallistuvat arvontaan. Kommentointiin ei liity mitään erityistä kysymystä mutta, jos haluat voit kertoa, mistä käsityön alueesta itse olet eniten kiinnostunut. Arpajaisvoitossa on tietenkin jotain käsityöhön liittyvää.




Kummitätinä täyttää parin viikon päästä 80 vuotta. Lahjaksi tein teeteen ihanasta aureasta huivin. Huivin koko on 57 cm x 107 cm, tehty puikoilla 3,75. Huivin ainaoikein osuuden lisäykset olen ottanut Multnomah-huivista ja kutonut kaksi vyyhtiä kunnes silmukoita oli yhteensä 300. Huivin reunus on tehty Nicky Epsteinin Knitting on the edge-kirjan mallilla small duster scallop sivulta 73.  Reunuksen kiinnitin neuleen edetessä  kutoen yhteen, näin ei jäänyt ikävää viimeistelyvaihetta, ainoastaan muutaman langanpään päättely. Lankaa oli mukava kutoa, koska se soljui puikoilla ja oli suorastaan hyväilevän pehmeää, silkki-babyalpakkaa. Lankaa kului 130 g.


Huivin pingotin Secret Woolista ostamillani näppärillä pingottimilla. Kuva on otettu viikolla joku aamu kaikki mahdolliset valot päällä ja kuva on vahvasti valotettu, eikä tuo parempaa otosta syntynyt. On tää pimeys surkeaa kuvausaikaa.
Seuraavaksi taas tulevan kummitytön tilkkupeiton seuraan.