Joulu meni, kuten aina, nopeasti. Niin paljon, kun sen eteen nähdään vaivaa etukäteen. Oli kuitenkin mukavaa nähdä kaikki läheiset ihmiset ja jutella ja syödä kiireettömästi. Autolla tuli ajeltua edestakaisin Pohjanmaalla, Turussa ja Hesassa. Viimeksi mainitussa mm. Sally Mannin valokuvanäyttelyssä. Seurustelun ja autolla ajelun ohella syntyi myös jotain valmista tai melkein valmista.
Edellisen postauksen Amor-huivi meni äidille. 4 mm:n puikoilla yhdestä 100 g:n vyyhdistä Baby alpakkaa tuli 65 x 140 cm:n huivi.
Virolaisesta liukuvärjätystä hahtuvasta tein kahdet vauvan villapöksyt. Puikkoina resorissa 4,5 mm ja sileässä neuleessa 5 mm. Hahtuvaa kului noin 55 g/housut. Kolmannet (vihreät) onnistuivat jo tyydyttävästi, joten nyt voin suunnitella muita tekeleitä.

2154458384_60c43eed29.jpg

Amoriin ihastuin niin paljon, että päätin käyttää 2,5 tähteeksi jäänyttä Dropsin alpaca -kerää omaan huiviin. Vaikka olen lukenut blogeista, että viimeisiin kerroksiin menee todella paljon lankaa, en tahtonut uskoa sitä todeksi ja yritin tikuttaa kovaa vauhtia,ettei lanka loppuisi kesken. Yrittänyttä ei laiteta ;). Lopulta oli todettava, että purettavaa tulee, että reunakuvionkin saa tehtyä. Sepä oli tylsää hommaa. Onneksi purku on nyt suoritettu ja kolmen kerroksen jälkeen on enää reunakuvio jäljellä. Kuva on vähän epätarkka, mutta parempi kuva tulee toivottavasti valmiista huivista.

2153664623_b928060b92_m.jpg

Olimme uuden vuoden pitkästä aikaa kaupungissa. Huh, huh, puoli kuudelta alkoi sellainen pauke, että olisi voinut kuvitella sodan syttyneen. Paukuttelua kesti seitsemän tuntia keskeytyksettä, välillä aivan tuttujen talon nurkalla. Vähältä piti, ettei uskallettu pulahtaa saunasta avantoon rakettien pelossa.