Itsenäisyyspäivänä kävin vielä ihastelemassa ihanaa prinsessaa sairaalassa, mutta eipä hän vieläkään näyttänyt minulle silmiään. Sitten kiiruhdin kotiin, että ehdimme kuopuksen kanssa katsomaan ilotulitusta, juuri parahiksi pääsimme Pyhäjärven rantaan ennen paukkeen alkamista. Ja voi miten ihania raketteja. Harmitti, ettei ollut kamera mukana, ei edes kännykkä.

Siitä innostuneena ajattelin torstaina ottaa töissä kännykällä kuvan vuosia sitten hyvältä yhteistykummaniltani Raijalta saamastani joulutähdestä, joka kukkii taas juuri oikeaan aikaan. Osaan ilmeisesti sen verran kiduttaa kukkia, että ne palkitsevat minut kukkasilla vuosi toisensa jälkeen. Kaikki kukat eivät tosin ole yhtä ilahtuneita kitsaasta ja unohtavaisesta kastelustani.

Eihän se kuvaaminen ihan helpolla onnistunut. En ole ehtinyt lukea käyttöohjeita, joten siipan konstit kehiin, jos mikään ei auta, vasta sitten luetaan käyttöohjeet. Sain kameran päälle ja onnistuin ottamaan pari videopätkää seinästä. Ihmettelin, mistä tässä oikein sihdataan ja sain hölmistyneen kuvan itsestäni, ei olisi tainnut teiltäkään nauru loppua vähään aikaan, jos sen olisin tähän laittanut. Taidan lopettaa kuvaamisen, jos aina näytän yhtä hölmöltä.

319619374_7b780213d7_m.jpg

Työhuoneessani on jo ainakin kahtena vuonna aiemmin ollut Helmimeren valmiista tähtimateriaalipussuikoista tehdyt tähdet, jotka olen kiinnittänyt joulunauhaan. Isommat vähän lupsuttavat, pitäisi olla jotain tanakampaa reunan helmissä.

319619376_5132cc3a87.jpg

Torstaina siipalla todettiin angiina, olin tainnut olla liian lähellä, kun perjantai-iltana tuntui minunkin kurkussani kummalliselta. Lauantaina roikuin päivystyksessä yli kaksi tuntia saadakseni antibioottikuurin. Lauantai ja sunnuntai meni nukkuessa. Kurkku oli niin kipeä, että veden juontikin tuotti tuskaa. Vielä tänään on onneksi saikkua. Olen yrittänyt totuttautua vähitellen pystyasentoon, mutta  kaula on edelleen paisuksissa ja kohtuullisen arka.

Loppuilta menee joulukorttien kirjoittelussa. Tänä vuonna jää itsetehdyt joulukortit väliin. Ostin Virpi Pekkalan piirtämiä kortteja, joita myydään partiotoiminnan tukemiseksi. Täytyy katsoa joku mukava joululaulun säe mukaan, niin on ainakin jotain tullut tehtyä itse.