Olin muutaman päivän kuopuksen kanssa mökillä. Maitohorsma yrittää vallata koko tontin joka paikasta, mistä maan pintaa on rikottu. En ajatellut ottavani aurinkoa rikkaruohon kitkennässä, joten nyt on valkoinen ruksi selässä, ei sitä suojausta taida koskaan oppia. Mansikarivi tuli keväällä siistittyä, mutta jäi siirtämättä villinä levinneet taimet omaksi rivikseen, nythän ne jo kukkivat kauniisti. Ehtisiköhän syksyllä... Kuukaudessa ovat kukkapenkin kasvit kasvaneet ja jotkut jo kukkivatkin, juhannusruusukin ehtii sopivasti kukkaan.
Muiden kiireiden vuoksi kutominen ja virkkaaminen on jäänyt viime vuosina vähemmälle. (Lue tilkkutyöt vievät entistä enemmän aikaa.) On tosi vaikea tarttua kudinlaatikkoon heitettyyn työhön, kun kalpeasti muistaa, mitä on viimeksi tehnyt ja mikä ongelma on tullut vastaan. Laskin, että ainakin kuusi keskeneräistä käsityötä odottaa lopettelua. Ongelmani on, että käsialani on melko tiukkaa ja sen vuoksi joudun säätämään melko paljon tekeleitäni. Rikkaruohon kitkennän välillä tartuin kahteen melko pitkälle tehtyyn tekeleeseen. Ensimmäinen oli vuoden 2001 Novita-lehdestä aloittamani pitkähihainen neule. Lankana on Novita Maxi, jota tietenkään ei alennuksesta ostettuna ollut tarpeeksi. Päätin tehdä lyhythihaisen version. Kun koko komeus oli valmis, totesin, että hihat ovat löysät ja vartalo-osa liian pitkä pätkälle varrelleni. Nyt arvon, jaksanko vielä lyhentää jakkua, kun pitää purkaa etureunakin kokonaan.
 
262808550_3d0f5a28a1_m.jpg
 
Toinen työn alle päässyt työ oli virkattu kesäpusero, jonka ohje oli viime vuoden Modassa Mandarin Petit langasta. Puseron etuosa tuli virkattua aikanaan kahteen kertaan ja hihatkin oli virkattu melko pitkälle. Taisi tulla syksy vastaan, kuka sitä talvella kesäneuleita tekee? Pääntien ja helman pykäreunus oli haasteellinen, mutta kun riittävän monta kertaa luki ohjeen, niin selvisihän se. Hihojen kanssa on vielä pieni ongelma. Halusin hieman pidemmät hihat, mutta tehtyäni toisen valmiiksi siitä tuli "lörö", liikaa ylimääräisiä ruutuja. Seuraavaksi taidan koittaa tehdä alkuperäisen mittaisen hihan ja katsoa, miltä se näyttää. En millään viitsi enää purkaa pääntietä, kun se istuu kohtuullisesti. Toivottavasti tulee pusero edes tälle suvelle.
 
262808551_930b5bd6d6_m.jpg
 
Juhannuksena taidan tikata torkkupeittoa, että saisin sen syksyksi sohvalle. Noita tilauksiakin tuntuu tippuvan perheenjäseniltä... Toivottavasti jussin kelit suosivat meitä kaikkia.