Omasta neuleestani jäi Rowanin summer tweed -lankaa 4 kerää ja muutama aika iso jämälankakerä. 170 g:a muotoutui 4 ja 4,5 mm:n puikoilla viikossa pieneksi neuletakiksi.

Malli on 1/2009 Modasta # 49 tytön kaarrokejakku. Silmukkamäärä 1 v:n ja mitat 3 v:n koosta. Koska minulla ei ollut käsitystä langan riittävyydestä, käänsin ensimmäistä kertaa elämässäni mallin ylhäältä alas, yhtenä kappaleena. Kainaloiden kohdalta jatkoin ensin hihat pyörönä ja sitten jatkoin "miehustaa" alaspäin, poimien kainalonalussilmukat hihoilta. Näin jäi pääteltäväksi ainoastaan langanpätkät.



Prinsessa poikkesi tänään meillä ja sovitin neuletta, vaikka napit vielä puuttuvatkin. Tällä kertaa siippa otti kuvat, kun eläväistä on niin vaikea pysäyttää huonommilla kuvaustaidoilla.

Loppukerä lähti prinsessan äidin mukana,saa kuulemma vielä jonkunlaisen päähineen. Kerrankin joku lanka loppuu kokonaan.

Kuoromatka taisi olla aika rankka. Koko viikon olin tosi väsynyt, enkä saanut juuri muuta tehtyä kuin pestyä pyykit. Myös töissä oli odotettua rankempaa. Siippa lähti maanantaina työmatkalle ja viipyi koko viikon, hän tuli kotiin vasta myöhään perjantai-iltana. Lähdimme kuitenkin saman tien mökille. Perillä oli ihana käydä linnunmaidon lämpimässä vedessä uimassa. Aamulla nukuimme pitkään. Tänäänkään en ole tehnyt muuta kuin nauttinut ihanasta ilmasta, uinut ja avustanut ruuanlaitossa (=tein salaatin ja keitin perunat).

Siippa on ahkeroinut ja laittanut hirsille suojaa pellistä, ettei sade pääse piiskaamaan.

Aloittelin viikolla puserostani tähteille jääneistä Rowanin Summer Tweedistä pikkuprinsessalle neuletakkia. Koska en tiedä, miten pitkälle lankani riittää kokeilen ensimmäistä kertaa neuloa ylhäältä alas ja yhtenä kappaleena. Malli on Modan 1/2009 numero 49. Koitin surffailla Raverlyssä etsimässä alkuperäistä mallia. Yksi mahdollisuus olisi Subblimen 619 lehdestä Amelia, mutta kun kuvaa ei ollut asia jää arvailuksi. Työ etenee nopeasti 4,5 mm:n puikoilla. Ohjeen lanka on vähän ohuempaa ja työ vaatii siis vähän säätöä.

Keväisellä kuoromatkalla Uuteenkaupunkiin aloitin Nutkin-sukat, ohje Raverlystä. Malli on mitä mainioin matkaneule, koska mallineuleen oppi nopeasti ja se oli helppo. Varret tein ohjetta lyhyemmiksi, koska ohuiden nilkkojen jälkeen, pohkeeni ovatkin sitten melko paksut. jatkoin sukkien tekoa automatkoilla ja vasta tänään sain langat pääteltyä. Mallineule vetää sukkaa kierteelle, enkä tuskin enää tee toisia sukkia tällä mallilla. Lankana oli muistaakseni Fortissima Socka, Tallinan tuomisia, ja puikot 2,5 mm.

10 päivää lämmintä, aurinkoista Italiaa on takana. Laulua konsertteina ja ex temporena kiitoksena ruuasta sekä testaten erilaisten paikkojen akustiikkaa esim. Roomassa Englantilaisilla portailla, Panteheonilla ja metron käytävillä. Italian tv nauhoitti esiintymisemme Baragianossa.
Maisemia...



kirkkoja...



nähtävyyksiä ja



 ruokaa



Matkaneule oli pakko saada mukaan, koska matkustimme pitkiä matkoja linja-autossa. Neuleen piti olla kevyt. Valitsin Kesän lapsen -blogista löytämäni Heartland lace shawlin. Langan tilasin Secret woolista Yybina Cashmerea, puoliksi silkkiä ja kashmiria. 125 g kartiossa on 1830 metriä lankaa. Puikoiksi valitsin 3,5 mm:n ruusupuiset pyöröt, jotka voi ottaa myös lentokoneeseen. Yksinkertaisena lanka tuntui kuin rullalangasta neulotulta, joten päädyin tekemään neuleen kaksinkertaisena.



Pitsihuivi ei ollut kaikista paras valinta matkaneuleeksi, koska mallia joutui katsomaan koko ajan. Olen tehnyt kolme kertaa kakkoskaavion, ohjeessa oli neljä toistoa, ajattelin tekeväni vähintään kuusi. Nyt ihmettelen, miten parhaiten voisin arvioida langankulutuksen, että saisin kulutettua langan mahdollisimman tarkkaan. Katjalla ei näytä enää olevan kermanväristä lankaa saatavilla.
Onko kenelläkään hyvää nyrkkisääntöä langankulutuksen arvioimiseen???

Juhannusaatto tuli vietettyä kaikkein rakkaimpieni kanssa ja tein neljän ruokalajin italiavaikutteisen juhannusmenun. Työläs oli, aloitin valmistelut jo aamulla ja aloitimme syömisen yhden maissa. Tuli oikein onnistunut kokonaisuus.
Illalla oli "mökkikylän" yhteinen kokko ja elävää musiikkia. Emme kuitenkaan jääneet jammailemaan pitkään, kun mökillä odotti lohi savustamista yöpalaksi.

Ostin keväällä TilkkuSadun kaupasta naulakon. Olin etsinyt sopivaa jo pitkään mökille vierastossunaulakoksi. Siippa vähän hioi teräviä reunoja ja laittoi seinälle. On juuri sellainen kuin olin sieluni silmin nähnyt.

Aurinkoista kesän jatkoa .

Viime ajat aikaani on työn ohella vienyt kuoro ja ompelukset. Kuorossa olemme tehneet kovasti töitä ja osallistuimme Tampereen sävel -kuorokatselmukseen. Ohellamme oli 45 kuoroa kisaamassa leimoista. Meille jaettiin vain kaksi pronssileimaa, koska toivoin hopeaa, olen vähän pettynyt. Päätöskonsertti tänään oli nautittavaa kuoromusiikkia. Kuorollisissa merkeissä jatketaankin. Tiedossa on taas parin viikon blogihiljaisuus. Kuoro lähtee "palkintomatkalle" Italiaan ensi aamuyöstä.

Olin suunnitellut tekeväni kivan matkapuvuston. Suunniltelmat olivat taas suureellisia, kuten usein kohdallani. Todellisuudessa aika on kuitekin rajallista ja illassa ompelee lopulta aika vähän. Vaatteita en juuri ole ommellut viime aikoina ja jotkut tekniikat olivat hakusessa esim. heti ei käynyt oivallus, että trikoopaidan saumat ommellaan neljällä, eikä kolmella langalla ja muutama muu pieni kämmi, joita ei kannata enää muistella.  Sain valmiiksi kolme perust-paitaa, kuitenkin vähän sivuilta muotoiltuja ja hyvät pääntiet, joten kelpo peruskamaa. Samoin yhdet perushousut, ilman taskuja ja muita kommervenkkejä. Kangas on kuulemma tullut Eurokankaaseen pellavien keralla, mutta ei voitu taata 100 % pellavaksi. Tein polttokokeen ja kuitu mureni, ei sulanut klimpiksi. Eikä sillä kuidulla muuten väliä ole, mutta lämmössä polyester reagoi ihoni kanssa niin, etten voi käyttää, joten mielenkiinnolla odotan käyttökokemusta. Näistä en ehtinyt otattaa kuvia.

Edelliseltä kuoromatkalta oli vielä pieni pala silkkiä jäljellä ja siitä tuli lämmike viileneviin (?) iltoihin. Malli on käsivarsista vähän tiukka, joten pitää olla nätisti paikoillaan. Malli on kopsittu keväällä ilmestyneestä Diana moden -lehdestä. Alla olevan pellavamekkon  ostin valmiina alennuksesta. Saumoista päästin vähän tilaa  massukalleni ja pyllylleni.

Työn alla on ollut myös viime kesän Lontoon alennusmyynnistä hankitusta Rowanin summertweedistä pusero. Ohje on Flutter Sleeve cardigan IK:n kevät 2008 -lehdestä. Kimonohihassa jää aina ruttua kainaloon. Tein mallin mahdollisimman paljon yhtenä kappaleena . Etulistat neuloin kiinni ompeleen edetessä. Olkapäät päättelin kolmen puikon päättelyllä. Sain vasta äsken viimeiset pistot ommeltua, Ensivaikutelma on ihan ok ja neule pääsee mukaan reissuun.
Seuraavalla kerralla taidetaankin sitten olla jo juhannustunnelmissa.

Viikko on ollut rasittava. Joka illalle töiden jälkeen on ollut meno, joten en ole ehtinyt tehdä jokailtaista blogikierrostani ja käsityötkin ovat jääneet äärimmäisen vähälle huomiolle.

Heräsin tuskalliseen tosiasiaan, että kolmen viikon kuluttua on kuoron matka saapasmaahan ja matkapuvustoni tekemättä. Eli siis kesäisin olemme pääasiassa mökillä, jossa ei tarvi erityisesti pukeutua. Sen pienen osan kesästä, jonka olen kaupungissa, en jaksa miettiä vaatteita. Täytyy alkuviikosta kaivaa kesävaatteet esiin ja toivoa, että niistä löytyy jotain päälle pantavaa, mihin vielä mahtuu. Tämän päivän olen kopionut kaavoja ja leikannut kankaita. Kaupunkiin jäi ainakin yksi lehti, joka piti tulla mukaan, joten muutama kangas jää vielä leikkaamatta. Seuraavaksi pääsen jatkamaan neuletta ja kun saan kohta etukappaleiden kavennukset valmiiksi, pääsen takakappaleen pariin ja tekemään blogikierroksen. Ulkona on mitä ihanin ilma, joten täytyy kai käydä edes kahvikupposella terassilla ja ehkä leikkaamassa kuivat mansikanlehdet.
Huominen menee taas "kansanterveydelle", kun ensin on yksi kokous ja sen jälkeen suoraan kuoroharjoituksiin.

Sain Irmalta ihanan tunnustuksen. Kiitos Irma.
Haluan lähettää tämän takaisin Irmalle sekä Tesalle, Tupunalle ja Eijalle, heidän blogeissaan käyn säännöllisesti ja tuntuu kuin naapuriin poikkeaisi käydessäni heidän kuulumisisaan katsomassa.

Aurinkoista viikonlopun jatkoa kaikille.

Kotona on riittänyt iltaisin vipinää. Meillä oli pieni muutto, kun piti tyhjentää ikkunan edustat sälekaihdinasentajan takia. Olemme asuneet nykyisessä kodissamme jo neljä vuotta ja nyt vasta sain tilattua sälekaihtimet, vaikka niistä olisi ollut tosi paljon apua jo pitkään. Erityisesti omassa länteen olevassa työhuoneessani on hankala surffailla tai nähdä ompelukoneen näyttöä iltaisin auringonpaisteella. Jännä, miten koti näyttää erilaiselta, kun on kaihtimet. Vai johtuuko se siitä, että tavarat on laitettu paikoilleen. Siippakin totesi, että onpa huoneeni siisti. Ostin joskun helmille telineen, mutta se ei ollutkaan hyvä idea. Työhuonetta siivotessani keksin laittaa sakset roikkumaan telineestä. Siinä ne on käden ulottuvilla näppärästi.

Keskiviikkona illan viimeisinä tunteina väsäsin äitienpäiväkortit aidilleni ja anopille. Ei kovin kummoiset, mutta ajatus lienee tärkein.

Tänään on pidellyt sadetta. Aamupäivällä saimme onneksi leikottua japanin tatarin kuivuneet varret uusien alkujen tieltä. "Kukkapenkissä" olisi aikamoinen työmaa, saa nähdä paljonko inspiraatiota löytyy sammaleen karkottamiseen tänä kesänä. Ihanaisia valkovuokkoja oli noussut viime viikonlopun jälkeen tontille.
Avasin tänään äitienpäivälahjani Nordican hierontaistuimen. Olen tänään istunut jo kaksi vartin sessiota. Aivan ihana keksintö. Luulenpa, että vekotin tulee ahkeraan päivittäiseen käyttöön. Istumatyö tietokoneen vieressä ei ole ihmistä varten.

Oikein mukavaa äitienpäivää kaikille äideille.

Näin ehkä pari vuotta sitten Beroccon sivulla ihanan kaarevareunaisen villatakki, joka näytti "täytyy saada heti nyt"-takilta. Pettymykseni oli suuri, kun se oli myyntiohje, jota ei välitetä Amerikan ulkopuolelle. Tai sitten puutteellisella englannillani ymmärsin väärin.

Dropsin sivuilla törmäsin kaarevareunaiseen villatakkiin, josta tuli must have-juttu. Olin kuitenkin päättänyt pienentää lankavarastoani, ennen uuden suuren projektin aloitusta.

Tapion kaupan ystävänpäivän myynti muutti suunnitelmani, kun Fabel oli tarjouksessa. Laskin, että kun tilaan villatakkilangat heti, saan alennuksella postikulut peitettyä. Villatakki lähti alkuun joutuisasti, tein sitä blogeja lukiessani, kuoroharjoituksissa ja katsoessani niitä muutamaa telkkariohjelmaa, joita seuraan. Sitten tuli kainalokavennukset ym, joissa tarvii seurata ja mitata ja neulonta-aktiivisuus hiipui. Viime aikoina tilkkutyöt ovat vallanneet viikonloppuni, joten neulonta-aikaa on ollut vähemmän. Toisaalta rinnakkaisena työnä oli pieni villatakki,jonka valmistumisen priorisoin, kun sekin uhkasi ufoutua muutaman hassun kirjoneuleraidan vuoksi.

Muutin villatakin ohjetta sen verran, että halusin tehdä neuleen yhtenäisenä niin paljon kuin mahdollista. Tein takakappaleen alaosan ja jatkoin alareunasta oikean etukappaleen alareunan hauskalla pyöristetyllä reunalla, joka tehtiin lyhennetyin kerroksin. Tässä kohtaa huomasin, että takakappaleen silmukat olisi pitänyt luoda esim. virkkausaloituksella, että olisi saanut näkymättömän sauman (ehkä kukaan muu ei sitä huomaa kuin minä). Onneksi en jatkanut vasemman etukappaleen alaosalla, sillä takakappale oli aivan liian leveä. Koko ajan neuloessa oli pieni pelko, että vaatteesta tulee liian löysä tai kittana, yhtenä palana tehdyssä neuleessa olisi ollut melkoinen purkaminen molemmissa tapauksissa.
Myös kauluksen reuna tehtiin lyhennetyillä kerroksilla. Jätin takakappaleen niskasilmukat puikoille ja kiinnitin ne kaulusta tehdessäni Villasukalta saamallani neuvolla. Näin ei tarvitse enää ommella saumoja, kun kappaleet ovat valmiit. Olkasamat ja kauluksen takasauman tein kolmen puikon päättelyllä. Tiimalasikantapään oppimisesta oli myös apua tässä projektissa, lyhennetyissä kerroksissa kiersin langan käännöksessä vasemmalle puikolle jäävän silmukan ympäri, eikä neuleeseen näin ollen tullut reikiä. Jos haluaa tehdä kauluksen, jota pidetään pystyssä, ei lyhennettyjä kerroksia kannata tehdä niskassa.

En ole pätkävärjättyjen lankojen ylin ystävä. Yritin saada neuleessani langat jatkumaan samasta kohdasta ja hihoissa ja etukappaleissa myös pätkät kohdalleen. Langan jatkokohtien löytäminen oli ajoittain haasteellista, koska värjäyksien pituudet eivät näyttäisi olevan identtisiä. Muutama lanka juoksi myös eri suuntaan. Kun aloitin neulomaan langan sisältä, muutamassa kerässä piti aloittaakin ulkopuolelta.Todennäköisesti tämä väriraitojen etsiminen ei näy valmiissa työssä, mutta pieni perfektionisti minussa vaati asian näin toteutettavaksi.

Ja näin paljon tykkään lopputuloksesta. Hihat joudun vielä ehkä lyhentämään, vaikka tein jo paljon ohjetta lyhemmät, taitaa ainaoikein neule joustaa.

Malli:Drops 108-1
Lanka: Fabel, väri 677, 430 g
Puikot: 3 mm, samoin koukku.

Kuvauspaikkana on Vanhan Vaasan kirkonrauniot. Oli kylymä ja kaulus oli huonosti. Suosittelen paikkaa, on mahtavan suuret kirkonrauniot. Paljonko lienee väkeä mahtunut aikanaan sisään?

Sain siipalta joululahjaksi IPodin, jolla olen yrittänyt kuunnella italiaa tämän kevään aikana. Nyt olen hurahtanut tilkkupodcasteihin. Olen kuunnellut Alex Andersonin, Annie Smithin ja Bonnie McCafferyn tarinoita pääsiäisestä asti aika tiiviisti. Ilmeisesti tilkkuaiheisia podcasteja on vähemmän kuin neulojille suunnattuja. Raverlystä bongasin jo listan neulepocasteja, joita ihmiset kuuntelevat, mutta en ole niitä vielä käynyt lataamasta iTunesista. Rehellisesti sanottuna olen niin noviisi, etten osaisikaan. Vahingossa ladatessani IPodiani tietokoneelta ITunes meni päälle ja nouti jaksoja, joita en ollut vielä kuullut, mutta laitteessani ei ollut mitään, kun se oli latautunut täyteen. Sain kuin ihmeen kaupalla ihan itse synkronoitua (siirrettyä) jaksot laitteeseen ja iltani oli pelastettu(siippa ei ollut kotona).

Aiemmin olin äänikirjojen suurkuluttaja, mutta kirjat ovat aika pitkiä ja niitä oli vaikea keskeyttää, joten kuljin napit korvilla koko ajan. Sitten iski jonkinlainen kyllästyminen ja tuntui, että pään pitää saada levätä. Nyt oli ilmeisesti sopiva tauko kulunut ja jotain uutta piti saada tilalle. Itseasiassa nämä molemmat jutut ovat siipan lanseeraamia. Itse en välttämättä jaksaisi aina perehtyä uusiin juttuihin, joita saan häneltä lahjaksi. Hänen kysyessä lahjatoivettani, vastaan aina kultaa ja timantteja. Niitä saan kuitenkin äärettömän harvoin, mutta näillä käytännöllisillä lahjoilla on suurempi merkitys arkipäivän elämässä.

Vuosikausia ostin itselleni kevätlahjaksi korvakorut, useimiten Kalevala-korut. Nykyään lahjon itseäni kaksi kertaa vuodessa, marraskuussa Kädentaidot messuilla ja keväällä Tilkkupäivillä. Silloin annan itselleni luvan ostaa kirjoja ja tarvikkeita, joita haluan.
Nyt olen tosi innoissani, kun ostin Tuulian Tailored Sweater -ohjeen. Ensimmäisenä ajattelin kokeilla ohjeella kesäisen puuvillapuseron. Langat siipan villatakkiinkin on odottelemassa, mutta kesä tulee ennen villatakkiaikaa. Eikö olekin hyvä perustelu priorisoinnille :)

Huh ja papukaijamerkki sinulle, jos jaksoit kahlata tämän superpitkän postauksen loppuun asti.

Voitin TilkkuSatun blogiarpajaisissa. Olin niin yllättynyt, koska en voita ikinä milloinkaan mistään mitään. En tiedä, moniinko blogiarpajaisiinkin olen osallitunut, mutta yleensä ei onni suosi.
Tässä on saamani paketti. Kiitos vielä kerran Satu. Kävin noutamassa paketin Satun ihanasta kaupasta Sepänkylästä, kun olimme Vaasassa mummoloissa käymässä. Tällä kertaa oli mies ja poika mukana, joten en päässyt hiplaamaan kaikkia kaupan ihanuuksia, mutta yhden naulakon ehdin ostaa. Seuraavalla kerralla poikkean takuulla kaupassa ilman miesväkeä.

Paketista paljastui nämä.

Ihana Quilting Arts magazine -lehti, ihania kankaita ja mukava rasia, johon taidan säilöä silmukkamerkkini. Olen itsekin ostanut tuota lehteä useamman kappaleen, kun se on niin hyvin tehty ja kuvat ovat kauniita. Mitään en ole lehdistä tähän mennessä toteuttanut. Luokittelisin itseni enemmän traditionaaliseksi tilkkuilijaksi. Lehdessä on sellaista, jota en omassa mielessäni luokittele niinkään tilkkutyöksi, kun pohjalla on kuva, johon tikataan enemmän tai vähemmän, vaikka ne taidokkaita ja kauniita ovatkin.



Olen viime aikoina kuunnellut tilkkupodcasteja ja minun on kai jossain vaiheessa muutettava asioista mielipiteitäni. Ricky Timsin mielestä tilkkutöitä on kaikki, joissa on kolme kerrosta päällekäin. Äänen ovat myös saaneet monet tilkkuilijat mm. voittamani lehden pääkirjoittaja. Olisi tosi hienoa päästä joskus isolle mantereella vaikka Houstonin tilkkutapahtumaan, jos vaikka noita podcast-tuttavuuksiakin pääsisi bongaamaan.

Alla kuva vapputraditioistamme. Hulluja ollaan vai mitä? Ensin siirrellään muutama kivi paikasta toiseen ja sen jälkeen päästään saunomaan ja syömään. Jeps ja talviturkki tuli heitettyä.

Sain vihdoin myös valmiiksi neuletakin, joka on ollut työn alla lähes kaksi kuukautta. Siitä tuli ihana, juuri sellainen kuin piti. Huomenna taidamme saada sen myös kuvattua, joten vihdoin jotain valmista seuraavassa postauksessa.

Alla vielä pieni otos anopin kevät kukkapenkeistä.

Viime aikoina ei ole valmistunut mitään, vaikka olen puuhastellut kovasti koko ajan. Ruutia on pitänyt töiden jälkeen tuhlata kotijuttuihin. Eli pestä ikkunat ja siivota, että kehtaisi päästää tänään sisään sälekaihdinsedän ja huoltomiehen korjaamaan vuotavat vessanpöntöt. Nyt kehtaisi kohta vastata siihen haasteeseen, miltä työtilasi näyttää...
Olin tänään liukumavapailla, kun meinaa väkisin tuo 20 tunnin ylityöraja paukkua yli, eikä ihan mielellään tekisi talkoita työnantajalle, kaikki on kuitenkin pois omasta ja perheen ajasta.
Saatuani nuo pitkään suunnitellut herrahenkilöiden käynnit hoidettua, päätin lähteä vähän kaupungille hurvittelemaan. Kävin ostamassa muutamia kukkaruukkuja ja multaa - joo mun kukkaparat on vielä keväthoitamatta. Kuopus kyllä sotki tehokkaasti suunnitelmani ja uudet rintsikat jäi ostamatta. Mutta kalamarkkinoilla kävin syömässä ihanaa kalasoppaa ja poltin kieleni, hyvää oli kuitenkin.

En ole pitkään aikaan käynyt Radiokirppiksellä, mutta nyt jostain syystä oli sinne vetoa ja teinkin aika oivallisia löytöjä.

Viime päivinä ompelukoneeni on tenhyt ruusunnuppuja iiris-tekniikalla joitain vuosia sitten värjäämääni kankaaseen, minä olen vain vaihtanut lankoja aina kun kone on piippaillut. Kirpparilta löytyi 3 eurolla melkein puolen metrin pala batiikkivärjättyä kangasta, jossa on juuri oikeat sävyt.

Toisesta pöydästä löytyi pussillinen konekirjontalänkoja, jossa oli 7 käyttämätöntä ja 16 enemmän tai vähemmän käytettyä rullaa 12 eurolla. Langoissa houkutteli 4 iskemätöntä rullaa liukuvärjättyä vihreää, joilla ruuusunnupputyön taitaa saada tikattua, kunhan siihen vaiheeseen päästään.

Löysin myös kaksi käyttämätöntä verhokappaa 50 cm x 240 cm á´1,80 €. Palluroissa on juuri samaa sävyä kuin kokeilumielessä tehdyissä palasissa. Olen suunnitellut tekeväni niistä tyynyjä, mutta sopivaa reunakangasta ei ole tullut aiemmin vastaan. Värit eivät kuvissa toistu aivan totuudenmukaisina, sävy näyttää omaan silmääni ihan samalta.

Vielä sokerina pohjalla löytyi hauska lankapussi batiikkivärjätystä kankaasta 2,80 €!!! Ajattelin kokeilla, onnistuuko sukkalankakerän pito pussissa. Oli ihan pakko ostaa tuo pussukka, kun käsityötaiteen perusopinnoissa tehtiin milloin milläkin tekniikalla erilaisia juttuja ja laitoin niihin usein auringonkukan :)

Olen jonkin aikaa keräillyt musiikkiaiheisia kankaita. Suunnitelmissa on ollut tehdä bargelloa, mutta vasta nyt uskalsin tarttua toimeen. Olen niin tohkeissani tästä puolivalmiista tuotoksesta, että se piti laittaa näytille tännekin.

Ensin kiinnitin 2":n kaitaleita toisiinsa koko kankaan leveydeltä. 2 x 16 kaitaleen palat. Kaitaleiden saumanvarat silitettiin vuorotellen vastakkain niin, että saumavarat kääntyivät joka toisen kaitaleen puolelle.

Sitten leikkelin 1,5"-3,5":n suikaleita, joita taas yhdistelin toisiinsa.

Työ jäi nyt vaiheeseen, sillä tikkauslangat on kaupungissa, eikä väliin sopivaa kangastakaan löytynyt, taustakankaaksi on puuvillakangasta. Väliin ajattelin vanun sijaan laittaa flanellia, mutta sen on oltava yksiväristä, ettei paista läpi. Sormia kutkuttaa kovasti päästä jatkamaan, mutta on kai hyvä välillä pitää pientä taukoa ja ryhtyä orientoitumaan työviikkoon.

Torstaina pääsiäiseni alkoi Aleksanterin kirkosta. Kuoromme lauloi messussa. Kiirastorstain sanoma on aika raskas. Viimeinen virsi oli vaikea laulaa, kun alttarin valkovihreät vaatteet vaihdettiin mustiksi ja laulettiin Käy yrttitarhassa polku. Koko kirkko pimennettiin vähitellen ja meillä oli vain pienet taskulamput, että näimme nuotit. 
Kuoronjohtajamme aina välillä "ruoskii" meitä ja sanoo, että ajatelkaa, mitä laulatte. Aina se vaan ei ole mahdollista, sillä jos ajattelee liikaa, alkaa itkettää ja sitten laulusta ei tule yhtään mitään. En ollut enää perjantaiaamun messussa laulamassa, sillä lähdimme illalla mökille. Palaute molempien päivien esiintymisistämme oli ollut hyvää. Palautetta on tosi mukava saada. Töissä on tottunut käänteiseen palautteeseen eli silloin kun ei kuulu mitään, kaikki on hyvin eikä tarvi olla huolissaan.

Perjantaina sain nauttia pienen prinsessan energiasta, kiipeilystä kapeita parven rappusia ylös alas, pääsiäiskoristeiden ihmettelyä, mämmin syöntiä ym. ihanaa...
Illalla lämmitimme saunan ja nautimme siipan kanssa terassilla ihanan leppoistasta kevätillasta, ehkä inauksen liian kauan, sillä kurkku on karhea ja pää raskas. Yöllä nukuin huonosti ja työasiat pyörivät päässä.

Käsitöitä on varattuna vapaille roppakaupalla. Aloittelin tälläisellä ompeluksella.Yhdestä suikaleesta tuli tosi epävärinen, mutta en jaksanut leikata uusia paloja, kun käyttötarkoitus on pelkästään säilyte. Taustana on pala vanhaa lakanaa ja välissä vanhaa flanellipussilakanaa, kierrätystä parhaimmillaan.

Käyttöön pääsivät ensi kertaa kesällä Lontoosta ostamani leikkuumallineet. Aiemmin en ollut noteerannut 2,5 ":n kangasrullia, jotka lienevät tosi yleisiä jenkeissä ja Englannissa. Nuo mallineet on tehty sopiviksi tuollaisten 2,5 ":n suikaleiden leikkaamiseen.

Pitkää matikkaakin tarvittiin, kun piti laskea pohjan halkaisija. Tosin olisin muistamallani kaavalla saanut pohjan pinta-alan, enkä halkaisijaa, mutta viisaampi puoliskoni auttoi. Ei tarvinut käyttää testaa ja epäonnistu -menetelmää :)

Kerinlehdilläni on nyt uusi säilytyspaikka ja saan pahvilaatikon tuvasta pyörimästä. Lopputulokseen olen tyytyväinen. Vielä jäi keskimmäisen kaverilta saatuja Finlaysonin huonekaulukankaan mallipaloja. Pitääpä laittaa mietintämyssy päähän, mitä niistä vielä keksisi.

Eilen illalla tein mallikappaleita "tilkkukukista" kiltaa varten. Hyvä kun teinkin, sillä ohjeiden lukeminen on joskus haasteellista. Olin tehnyt aiemmin yhden kokeilun (oikeanpuolimmaisimman). Tarkoitus oli tehdä samanlaisia, mutta tein laskostuksen väärälle puolelle ja tulikin ruusuja. Lopuksi kokeilin vielä tuulimyllyn, joka ei tuosta kankaasta tule oikeuksiinsa, mutta muuten pidän siitä kovasti. Neljännellä kerralla klipsuja kiinnitellessä sujui jo vähän paremmin kuin ensimmäisellä kerralla. Näpräämistähän näissä on, mutta oli kiva kokeilla.
Killassa teimmekin sitten jotain muuta, kun meillä ei ollutkaan ompelukonetta. Ilta kului silti ihan rattoisasti. 

EDIT: lanoliinituksesta:
Oikeastaan en ole lanoliinituksessa mikään mestari, mutta olen oppinut prinsessan äidiltä, että kestovaippailijat käsittelevät vaippahousuja lanoliinilla, joka palauttaa villatekstiilien pehmeyden ja imukyvyn. Samalla menetelmällä voi sitten myös pehmentää vähän karheaa neuletta. Lanoliinituksella lienee  sama vaikutus kuin pitsihuivien liotus huuhteluainevedes-sä. Tarkoitukseen olen ostanut luontaistuotekaupasta Sonett villanhoitoainetta. 1-2 ruokalusikallista liuotetaan kuumaan veteen ja  sekoitetaan litraan kädenlämpöistä vettä. Liuoksen annetaan imeytyä neuleen kuituihin hyvin ja vaate kuivataan pyyhkeen päällä. 
Neule on normaalikokoiselle 1,5-vuotiaalle vähän reilun kokoinen. (ja tää fontti rupes temppuilemaan :( )

Kaapin kätköissä on marinoitunut Novitan Marimbaa pidemmän aikaa. Yhdessä kerässä oli hintalappu 7 markkaa. Langasta olen aikanaan tehnyt itselleni ja kuopukselle kirjoneuleet ja lankaa on jäänyt jäljelle epämääräinen keko.
Nyt sain kulutettua yhteensä 165 g ja vieläkin vähän jäi.Näin pieneksi työksi aikaa kului kauan, aloitin työn jo 21.1. ja tänään päättelin langanpäät ja ompelin napit kiinni.

Sisällä oli niin kuuma, etten saanut kuvia prinsessasta neule päällä, joten on tyytyminen näihin siipan vauhdilla ottamiin otoksiin. Villatakki saa vielä lanoliinikäsittelyn, joten en höyrytellyt, enkä käsitellyt sitä muutenkaan tässä vaiheessa. Siksi pääntie näyttää vähän toispuoliselta, vaikka on todellisuudessa ihan ok.



Malli on BabyDROPS 11-8, koko 24 kk eli 86/92cm. Nyppyjen tekemisessä oli haastetta, mutta onneksi nopea apu löytyi täältä blogistaniasta.Tein pitkästä aikaa vähän kirjoneulettakin, onneksi sitä oli vain joitain kerroksia. Tällä hetkellä teen mielummin palmikoita ja pitsineuletta.

Marle antoi minulle jo jokin aika sitten tunnustuksen mukavilla saatesanoilla. Lämmin kiitos Marle.

Tätä olen nähnyt jo monissa blogeissa ja sen vuoksi en jatka sitä eteenpäin, kun en ehtinyt heti perehtyä asiaan tarkemmin. Aikaani on syönyt viime aikoina vuoden työn alla ollut työtyö projekti. Toiminta käynnistyi keskiviikkona ja hulina on ollut aikamoinen. Ylitöitä on tullut paiskittua runsaasti, välillä on ollut maha kuralla ja yöunet menneet sekaisin. Alku on lähtenyt kuitenkin liikkeelle ihan hyvin ja meillä on fantastinen porukka, joten katselen luottavaisin mielin tulevaisuuteen, vaikka työtä riittää tosi paljon edelleenkin.

Harrastusrintamalla työn alla on yksi neuleprojekti itselle, tilkkukillan juttuja pitäisi valmistella tiistaiksi ja itselle tekisi mieli ommella vaatteita, kankaitakin löytyisi varastosta aika hyvä repertuaari.

Hyvää pääsiäisen alusaikaa kaikille täällä poikkeaville.

Tulin pikaisesti kertomaan, että kävin viime viikonloppuna voimaantumassa hyvässä seurassa Jyväskylässä Suomen tilkkuyhdistyksen (Finn quilt) vuosikokouksessa ja tilkkutapahtumassa. Ohjelmaa oli taas niin paljon, ettei kaikkeen ehtinyt osallistua. Tilkkutöitä oli näytillä monenlaisia, myös töitä, joita voisi sanoa tilkkutaiteeksi. Hankintoja tuli tehtyä maltillisesti ja vain tarpeeseen.
Kävin  myös tilkkukorttityöpajassa. Tuotokseni oli melko onneton, mutta tekniikka tuli tutuksi ja jatkossa voi ruveta kehittelemään malleja. Opettaja oli taitava ja asialle vihkiytynyt.

Ensi keväänä 20-vuotisjuhlien merkeissä Tampereella nääs.

On täällä neulottukin, pari juttua on taas vaiheessa päällekäin. Toinen ei montaa kerrosta kasaamisen lisäksi kaipaisi, kun pääsisi sovittelemaan sopivuutta. Ja työhuoneen järjestely on meneillään. Aurinko ja kevät antavat kummasti lisäpotkua jaksamiseen.

... tai ainakin tavarat. Olen kyllästynyt etsimään tavaroita. Aina on jotain hukassa. Asiaa ei ainakaan helpota se, että joka viikonloppu muutamme arkikodistamme vapaa-ajankotiin. Usein se, mitä tarvitsen on juuri siellä toisessa kodissa. Puikot jo taannoin saivat hyvän säilytyspaikan, nyt on tarkoitus saada tilkkutyö-, ompelu- ja neulontajutut omiin pussukoihinsa, jotka on helppo laittaa kassiin ja vaihtaa majaa.

Samalla tuli harjoiteltua konetikkausta isompia projekteja varten. Se ei kyllä suju vielä kovin mallikkaasti. Mutta eikös sitä sanota, että harjoitus tekee mestarin. Verraton opaskirja on Cheryl Barnesin Quilting dot to dot. Siinä on hyvät perustiedot ja hauskoja malleja, joita voi tarvittaessa suurentaa tai pienentää kopiokoneella. Jostain amerikkalaisesta tilkkulehdestä luin joskus vinkin, että näppylasormikkaat on oiva apu tikkauksessa. Ensi kertaa kaivoin sormikkaat esiin ja tuntui kyllä toimivalta jutulta.

Näitä pötkylän mallisia pussukoita en taida enää tehdä, tuntuu jotenkin hankalalta tuo vetoketjusysteemi ainakin tuossa pienemmässä.

Sensijaan olen tehnyt näitä puoliympyrän muotoisia pussukoita aiemminkin ja niihin olen kovasti tykästynyt. Ne aukeavat hyvin, joten pussukan sisällön näkee lähes kertasilmäyksellä. Vetoketjun kiinnitys on vähän haasteellinen, mutta muuten tekeminen ei ole vaikeaa.

Pienempi pussukka on tehty noin 13 x 25 cm:n ja isompi noin 25 x 32 cm:n suorakaiteesta. Tarvitsen vielä ainakin yhden isomman, johon mahtuu kunnon leikkuusakset. Aika hidasta tämä puuhastelu on, kun ensin tarvii tehdä tilkkupäällys, sitten tikata vuorin ja vanun kanssa ja lopuksi ommella pussukka kuosiinsa. Jos tällä joutuisi elättämään itsensä, niin taitaisi tulla nälkä :D. Seuraavaksi ehkä suojuksia saksille.