Tällaisia kissaneitejä olen täällä väkertänyt muutamana viikonloppuna - ihan kuin ei parempaa tekemistä olisi. Ohje on jostain saksalaisesta tilkkulehdestä (joka on mökillä ja minä olen kotona). Niissä hännät ei olleet varmaan tehty suoran kaavan mukaan, joka oli ohjeessa, olivat niin hienosti kipparalla. Kun tuo saksa ei niin vahvaa ole, niin säädän aina vähän itse toteutusta. Laitoin häntien sisään rautalankaa, mutta eivät ne silti oikein pysy kuosissaan. Ovat vielä niskassa kiinni nuppineuloilla. Kissat on vanutäytteisiä, mutta pystyssä pysyäkseen tarvitsevat kiviä alaosaan. Pienempi kissaneiti on 38 cm ja suurempi noin 60 cm korkea.
Näitä voi käydä katsomassa livenä Ylöjärven Leija-kirjastossa 29.5. - 8.6. kiltamme näyttelyssä.

Poikettiin eilen länsirannikolla ja matkalla aloittelin näitä. Eilisen tulos oli kaikkiaan 7,5 sydäntä. Tiskirätin ilmaismalli löytyy Ravelrystä. Lankana Novitan Bambu kaksinkertaisena ja puikot 5,5 mm. Ripustuslenkit pitäisi vielä rustata. Kohta vihdoin on vanhat bambut käytetty varastoista loppuun.



Paluumatkalla ehdimme juuri ja juuri poikkeamaan Tilkkutexissä ja sain materiaalia Sininen uni -tilkkutyötäni varten. Puoli tuntia tuossa ihanassa putiikissa on aivan liian lyhyt aika. Ihanaa väriterapiaa saa, kun kankaat on hyllyissä värisävyittäin. Kirjoja en ehtinyt selata lainkaan, mutta onneksi on suunnitelmissa käydä siellä taas heinäkuussa.
Nyt täytyy ryhtyä kirjalliseen tehtävään, jota olen siirtänyt liian kauan eteenpäin :(

Tämän kassin aloituksen olen postannut elokuussa.



Kassi vain ei ole edennyt. Milloin on puuttunut vetoketju, milloin muuta tilephööriä. Malli on saksalaisesta Patchwork spezial -lehdestä 1/2011. Ohjeessa oli vetoketju pystysuunnassa, enkä ymmärtänyt kovin hyvin ohjeen saksaa, joten mallista on käytännössä vain idea ja vähän mittoja. Etupuolella on tasku, johon voi sujauttaa puhelimen tai passin.



Takana puolestaan on vetoketju.



Pohjassa on poikittaisompeleet muodostamassa kassiin pohjan. Kassi on kooltaan noin 20 x 24 cm. Taas tuli iloisen kirjavaa.
Kerrankin valmistuminen ei mennyt ihan viime minuuteille ennen kuun vaihtumista.

Saunassa on tulet ja kohta päästään järveen.

Haluan jääprinsessaksi sanoi keskimmäinen. Minttu-kirjassa oli joskus 80-luvulla kertomus, jossa Minttu laittoi vihreän pipon ja keltaisen huivin ja liiteli jäällä jääprinsessana. Ihan näin hyvin ei käynyt keskimmäiselle ensimmäisissä luisteluharjoituksissa ja hän heitti luistimet sivuun. Epäonnistuminen johtui varmaan siitä, että pipo ja huivi olivat väärän väriset.
Tämä tuli mieleeni, kun tikkailin kiertolaistani valmiiksi.



Ei-tilkkuilijoille voisi pohjustukseksi kertoa, että kiertolaisessa usein määritellään lähtöblokin koko, värimaailma ja mahdollinen teema, mukaan voi laittaa myös kankaita, joita haluaa työssä käytettävän. Killassamme oli tosi väljä määrittely, keskusblokki 20- 40 cm ja
loppukin ihan oman toiveen mukaan. Oma keskusblokkini oli mieluisista kankaista, joita ei ollut enää paljoa jäljellä. En määritellyt jatkoja kovin tarkasti enkä ollut suunnitellut, mitä työstäni tulisi valmiina.



Yllä olevasta voinee rivien välistä lukea, etten ollut ihan hirveän innoissani kiertolaisen tekemisestä. Minulla on oma tapani tehdä tilkkutöitä, mm. käytän tuumia, kun muilla killassa on senttimitat ja niiden yhdistämisessä tulee säätöä. Minulla on myös vahva sisäinen tarve tehdä asioista symmetrisiä ja sen toteuttaminen ei onnistunut. Olin matkan varrella jatkanut kauniita kiertolaisia ja tuumausta riitti paljon enemmän kuin omissa töissä, kun halusin soinnuttaa värit ja jatkaa työn henkeä. Kun sain oman kiertolaiseni takaisin meinasin pudota pyllylleni, kun se oli niin riemun kirjava. Mietin, että tästä ei tule koskaan mitään ja laitoin sen keinutuolin selkänojalle. Valitettavasti se oli vähän liian leveä keinutuolin matoksi. Työ oli tehtävä loppuun, koska ne tulee kesänäyttelymme.



Pari viikkoa sitä katseltuani otin härkää sarvista ja lisäsin yhden pikkuruuturivin - epäsymmetrisesti, mutta kokonaisuus oli näin parempi. Kaivoin esiin loput keskiblokin kankaista ja reunustin koko komeuden. Siinä vaiheessa oli tullut ajatus muokata työstä pöytäliina. Varastoista löytyi myös iso pala Virroilta ostettua Marimekon kangasta, josta riitti reunoihin ja takakankaaksikin. Väliin laitoin flanellia.



Viime sunnuntaina aloitin tikkausurakan ja koko työpäivä meni eikä riittänytkään. Keskustan tikkasin ommelviivoja pitkin.



Suoriin reunakaitaleisiin piti saada jotain muuta. Kirjoistani löytyi kivat mallit, pitkille sivuille lentävää lintua muistuttava kuvio

ja

ja nurkkiin auringot.
Tässä tulee se kiukkukohta, harmittaa, kun kuvittelee osaavansa ommella ja tikistä tulee milloin mitäkin. Otin käyttööni keittiön pöydän, koneessani on tilkkutyötaso, nopeus säädetty hitaalle ja käsissä nappulahanskat. Kaikista valmisteluista huolimatta työ tarttui välillä kiinni johonkin, neula päätti syöksähdellä väärään suuntaan jne. Miksi en jo kaikkien näiden vuosien jälkeen saa sellaista jälkeä kuin haluan?



Ehkä täällä nyt silti voi kuitenkin nauttia aamukahvia kesäpäivinä. Nyt kohti uusia haasteita.
Tämä ja kiltamme muut kiertolaiset sekä muitakin tilkkutöitä on nähtävillä 29.5. alkaen kaksi viikkoa Ylöjärven kirjasto Leijassa teemalla Kesä mielessä ...



Laiturin päästä ja ihan rannasta on jäät väistyneet, vappuna päästään kivien pyörityksen lisäksi kastautumaankin - tai ehkä jo tänä iltana lähtee talviturkki :)

Minulla on yleensä äärettömän huono arpaonni, mutta tällä kertaa lykästi. Voitin Katjun arvonnassa ihanan lammaskassin. Ihanan napakkaa puuvillaa. Tästä tuli kerralla lemppari kässäpussi. Kiitos Katju.



Olin pari viikkoa ennen pääsiäistä pienessä leikkauksessa. Kuvittelin, että kun se tehdään puudutuksessa, niin olen seuraavana päivänä täydessä iskussa. No eihän siinä ihan niin käynyt. Makasin sängyssä, sohvalla ja taas sängyssä. Kuuntelin kolme kirjaa ja sitten kädet halusivat jo tehdä jotain. Minun on jo pitkään tehnyt mieli tehdä saunapipoa itselleni.



Moda 1/2006:sta löytyi ohje. Kiekko hahtuvaa ja nelosen puikot. Mukavaa ja aivotonta neulontaa. Vasta viime viikonloppuna sain sen huovutettua. 40 asteen pesu ei vielä tuottanut tulosta, mutta uusinta 50 asteessa jo auttoi huopumaan. Tämä istuu päähäni kuin nakutettu. Sain vähän varastoakin taas pienennettyä. Vielä olisi muutama kiekko hahtuvaa, mitähän niistä tekisi?



Hullut päivät eivät olleet tänä vuonna kovin antoisat. Ostin tyynyt siipalle ja kuopukselle ja kassan vieressä oli Noroja. En tiennyt oliko ne kalliita vai halpoja, mutta ostin kaksi kerää - sukat ja huivi. Nämä ovat ensimmäiset Noroni.

Tilkkutöitäkin olen tehnyt urakalla, mutta vielä ei ole valmista näytettävää.

Jos pidätte ankoista, käykääpä kurkkaamassa täällä voittoisia, hauskoja ja aika upeita kenkiä.

Radiossa kerrottiin aamutuimiin, että lankalauantaina hissuteltiin villasukat jalassa ja ainoastaan sukkien kutominen oli luvallista.



Minä kuitenkin halusin viimeistellä tilkkutyöni. Siippa osti jokin aika sitten itselle Ipadin. Heti kohta kuului toivomus saada sille suojapussukka - vaimon tekemänä, eihän niitä ostaa voi. Anopin torkkupeitosta jäi tähteiksi suikaleita, joten yhdistin ne pinnaksi ja aplikoin päälle nallekarhun, ettei ole liian tylsä kokonaisuus. Väliin vanu ja yksinkertainen tikkaus nallekarhun muotoja noudatellen. Siippa oli ylen tyytyväinen pussukkaansa.

Olemme asuneet noin kuusi vuotta nykyisessä kodissamme. Koko sen ajan olen suunnitellut tekeväni kaitaliinan pianon päälle.



Jossain saksalaisessa tilkkulehdessä oli kuva kaitaliinasta, jossa oli tähtiä ja nuottiavaimia. Aloin kerätä musiikkiaiheisia kankaita.



Kun vihdoin aloitin toteutuksen, malli muuttui tähdistä ruutuihin.



Kun sain päällisen ommeltua, löysin tikkauskirjastani kivasti nuottiavainta muistuttavana mallin. Piirsin kuvion silkkipaperille lyijykynällä ja tikkasin päältä. Silkkipaperin irrotus olikin sitten aikamoinen urakka. Ajattelin ensin kopioida tikkauskuvion suoraan kankaalle, mutta siipan valopöydän valo ei ollut riittävä.



Toinen tikkauskuvio on Quilters newsletter -lehdestä, mallia suurensin kopiokoneella, että sain tarkoitukseen sopivankokoiset kuviot. Tikkaukset on tehty uudella langalla, joka taisi olla puuvillaa ja tosi pehmeää, siitä ei tullut lempilankaani. Usein olen tikannut konekirjontalangalla tai Gütermanin langalla, joka on kai ensisijaisesti tarkoitettu käsintikkaukseen. Mitä lankoja te muut tilkuilijat käytätte konetikkauksessa?



Tässä vielä liina paikoillaan rekvisiittoineen. Päällä on apen tekemiä pikkurasioita ja reunimmaisena oikealla siipan Intiasta tuoma rasia. Nyt täytyy pitää huolta, ettei pianonkannelle kerry mitään ylimääräistä.

Tänään ja lauantaina ehdit vielä äänestää mielestäsi kauneinta mollamaijaa täällä. Myös äänestäjille on luvassa palkinto. Linkissä äänestysohjeet. Tämän alapuolella kauniit mollamaijat kukin omassa postauksessaan. Ota linkin perässä olevat numerot pois, niin pääset katselemaan kaikkia kirjoituksia ja äänestämään suosikkiasi.

Oikein hyvää ja rauhoittavaa pääsiäisen aikaa kaikille.

Maaliskuun urakkakin meni viimeiselle päivälle. Pussukan teossa olin päässyt tähän asti. Enpä enää muista, kauanko on kaapissa asustellut.



Kotona ei ollut sopivaa vetoketjua, vaikka niitä on kertynyt laatikollinen. Myöskään sopivan väristä vinonauhaa ei löytynyt. Ne on ostettu jo kauan sitten, mutta kiireisempiä töitä on ollut vaiheessa.



Vetoketjun kiinnitys ei ollut ihan nappisuoritus, mutta tulipa tehtyä valmiiksi. Tämä on vähän kookkaampi pussi eli leveys 35 cm, korkeus 2o cm ja pohjan leveys 7 cm eli sisään mahtuu aika paljon.



Tällainen tuhatjalkainen majailee terassillamme. Aamulla selailin tilkkulehtiä ja kyllä alkoi aikamoinen kihinä päässäni. Monenlaista olisi taas kiva aloittaa. Siippa osti itselleen ipadin ja tietenkin pyysi sille suojakoteloa, siitä kai täytyy aloittaa.

Anopin torkkupeitto valmistui torstai-iltana klo 19 ja sain huokaista helpotuksesta. Peitto on kooltaan noin 120 cm x 200 cm.



Tikkaukset tein koneella ensin suoria linjoja pitkin ja sen jälkeen vähän sydämiä sekaan ja vielä pieniä neliöitä, vapaalla konetikkauksella.

Nurjalta puolelta näkee tikkaukset vähän tarkemmin. Vuorina siis pelkästään fleece, että peitto on kevyt ja sen alla on mukava ottaa vaikka päivätorkut.



Viikonloppuna oli valtakunnalliset tilkkupäivät Vaasassa. Vuosikokouksen lisäksi päivät sisältävät monenlaista toimintaa ja paljon katseltavaa - kauniita tilkkutöitä.






Jokainen kilta tekee 20 cm x 20 cm:n kokoisen kiltatunnuksen ja ne on aina esilla tapahtumassa.



Hallitus tekee peiton arpajaisten päävoitoksi ja kauppiaat antavat myös voittoja.



Tänä vuonna ostoksia pääsi tekemään upeiden tilkkutöiden keskellä.



Reissun jälkeen on mukava katsella, mitä ostoskoriin tarttui kahden päivän aikana. Onneksi suurin osa ajasta kului talkootöissä, joten ostoksia en ehtinyt ihan hurjasti tekemään.

Olen nyt Vaasan Rantasipissä ja kohta lähdetään rakentamaan Tilkkupäiviä. Te, jotka olette tulossa Vaasaan, Tulkaa moikkaamaan. Tunnistat minut FQ-liivistä, lauantaina musta-valkoinen Marimekko-tunika ja vaaleanpunainen paitapusero.

Anopin peitto tuli valmiiksi. Kuvat myöhemmin.

Palataan.

 Anopin synttärit lähestyy ja kuvittelin tänä viikonloppuna saavani tikkauksen valmiiksi. Ostin valmiin mallin Macig Squares, kun en itse jaksanut ruveta laskemaan ja kokeilemaan mittasuhteita. 4 x 4 ruudukko oli mielestäni liian pieni torkkupeittoon, joten eilen lisäsin vielä yhden kerroksen blokkeja. Se olikin tuskien taival, palat kääntyivät nurin niskoin, vaikka kuinka tarkkaan katsoin, mitä mihinkin pitää yhdistää. Paljon oli purettavaa, meinasi jo usko loppua. Tikkaukset on olosuhteiden pakosta aika yksinkertaiset. Taakse tulee fleece.



Viime viikolla valmistui tämä villatakki, jonka aloitin tammikuussa. Ohje on Modasta 5/2011 #42. Ohjeessa oli sen verran virhettä, että siinä olisi pitänyt tehdä pääntiekavennuksia. Kuvan mukaan niitä ei kuitenkaan ollut, joten ohitin sen kohdan. Ohjeessa hihat on vajaamittaiset, mutta halusin niistä pitkät, joten aloitin hihat virkkaamalla ketjusilmukoita hukkalangasta ja poimin siitä silmukat. Takki oli muuten valmis, mutta hihojen jatkaminen antoi odottaa mittaamista ja laskemista. Pari senttiä olisivat voineet olla pidemmät, mutta enpä taida jaksaa purkaa. Kokonaisuudessaan takki olisi voinut olla myös 3-4 cm pidempi. Lopputulokseen olen kuitenkin kohtuullisen tyytyväinen. Vaikka kuvassa nappilista vähän löröttää, niin todellisuudessa se asettuu ihan hyvin. Pääntie tulee vähän liian korkealle, mutta olen pitänyt takkia päällä ylänapit auki.



Takki on tehty kaksinkertaisesta Regia hand dyed effect -langasta 4 mm:n puikoilla paitsi resorit 3,5 millisillä. Tuolle langalle suosittelen metallipuikkoja, puiset tihkaisee kovasti ja tekee langasta inhokin. Ohjeesta poiketen tein neuleen yhtenä kappaleena ja sivusaumoja markkeeraamaan tein nurjat silmukat. Lankaa kului 515 g. Alkaa olla vähän liian lämmin näille keleille, mutta tästä tulee ensi talven pakkasille varsin verraton neule.

Nyt alkaa tikkausurakka.

Onneksi ei ihan kesä ehtinyt tulla ennenkuin sain kuopuksen sukat valmiiksi. 46-numeroisia sukkia saa tikuttaa hetken aikaa 2,5 mm:n puikoilla. 



Vastahakoisesti sain pikaisesti otettua muutaman kuvan. Lanka on Fabelia ja sitä kului 82 g.



Siippa tilasi lumitöihin talvipakkasille lapaset rukkasten sisään. No taitaa olla pahimmat pakkaset ohi tältä talvelta ja katoltakin tuli suurin osa lumista tiputettua eilen. Näihin kului Nallea 66 g.
Sain itselleni valmiiksi tammikuussa aloitetun villatakin. Se on ollut jo pitkään odottelemassa, että jatkan puolipitkät hihat ylhäältä ranteisiin päin. Ei ole muka ollut potkua mitata puuttuvaa pituutta ja laskea kavennuksia. Eilen illalla sain itseäni niskasta kiinni ja tein ensimmäisen hihan ja tänä aamuna toisen hihan valmiiksi, taisi olla muutaman tunnin urakka. Enää on jäljellä lankojen päättely ja napit paikoilleen. Taitaa olla sekin jo liian lämmin tälle keväälle.


Nämä tilkut ovat pitäneet minut puuhassa tämän viikonlopun tiiviisti. Meinasin jo ihan puutua. Puuttumaan jäi vielä 14 pikkublokkia ja sitten pääsee yhdistelemään pintaa. Anoppi täyttää 80 vuotta ja näistä on tarkoitus tulla hänelle torkkupeitto. Vielä riittää puuhaa tikkaamisessa. Tähän on upotettu toinen jelly rolleista. Tosin aika huonosti tuli hyödynnettyä, kun ainoastaan keskikokoisiin ruutuihin oli 2,5":n suikaleet sopivia, pieniin piti kaventaa ja suuriin ei riittänyt ollenkaan. Suurin ruutu on lila, mutta aurinko on muuttanut sen siniseksi.

Nyt on toivottavasti taas varastoituna energiaa tulevalle työviikolle.

Viime postauksen jouduin tekemään vauhdilla, että sain sen postattua viime kuun puolella. Silloin jo kuvaa ottaessani ihmettelin, miksi kamera ei tarkenna. Siippa on Barcelonassa, joten enpä saanut kysyttyä neuvoa. Olen kai painanut jostain nappulasta, joka pitää vapauttaa tarkentamaan. Tänään yritin taas ottaa kuvia ja totesin, että valokaan ei auta. Onneksi laatikosta löytyi pokkari, jolla sain otettua edes jonkinlaisia kuvia.


Yllätys, yllätys harmaa tyyny onkin sininen. Keskiosan tein jo useampi vuosi sitten. Ohje oli jossain saksalaisessa lehdessä. Siinä ommeltiin jotenkin laskoksia ja sitten käsin ommeltiin reunoja yhteen. Tyyny on tikattu koneella keskikohdan ympäri ja käsin pallukoita mukaillen. Tikkausta voisi olla vielä paljon enemmänkin.


Ajatus oli jo silloin, että sen voisi upottaa tyynyyn. Sopivaa kangasta ei varastossa ollut. Kerran kirpparilla sattui eteeni sopivat verhot. Kangas oli ohuehkoa puuvillaa, joten olen käyttänyt sen joka kohdassa kaksinkertaisena. Nyt kun tyynyt ovat valmiit, mieleeni hiipi pelko, että ovatko perstuneet pitkään ikkunassa ja tyyny hajoaa käsiin alta aikayksikön, toivottavasti ei. Tyynyn takapuoli on samaa kangasta ja silitin vielä tukikankaan tukemaan taustaa. Kiinnitys on kolmella napilla.


Toisen tyynyn keskiosa on tehty Tilkkutyöpäivien työpajassa (muistaakseni Hämeenlinnassa).


Nurkat kaipasivat jonkun tikkauksen ja mallin kopsasin Cheryl Barnesin kirjasta Quilting DOT to DOT. Meni jo vähän paremmin kuin edellisellä kerralla. Rauhallisesti, näppylähanskat kädessä.


Reunoihin samaa kangasta kehiin, mutta tällä kertaa tikkasin pylpyröitä vapaalla konetikkauksella ja lopuksi se tuntui jo hauskalta.


Tässä tyynyt vielä omassa ympäristössään. Hyllyn päällä näkyy siipan harrastus kamerat ja hyllykin on hänen tekemänsä. Tyynyt ovat kooltaan 50 xc 50 cm.

Pitkään on ollut projektina myös tilkkupeitto sänkyyn. Minulla on kapiokirstussani siipan Momin joskus hänelle virkkauttama keltainen peitto. Olen miettinyt siihen sopivia tilkkutyövälikaistaleita. Hidasteena on varmaan ollut se keltainen väri, luulen, että olisin tarttunut toimeen jo kauan sitten, jos värinä olisi ollut luonnonvalkoinen. Täytyy kypsytellä vielä vähän aikaa. Siitä ei kuitenkaan tule haastetyötä, koska en ole sitä vielä edes aloittanut.

Tässä luokaton kuva todisteeksi, että valmistui se helmikuun puolella. Olen tyynyyn ihan tyytyväinen ja laitan tarkempia speksejä, kun tyynyn kaveri valmistuu. Meinas mennä tiukille, kun tänään oli vaan keskipaneeli valmis ja tikkailinkin käsin. Väri on ihan joitain muuta kuin kuvassa.

Tilasin kuukausi sitten kaksi Jelly rollia Ameriikasta. Ihmettelin, missä viipyvät ja kyselin jo peräänkin. Tällä viikolla ne vihdoin rantautuivat ja voi mitä herkkuja. Kuvat ei tee oikeutta kankaille.


Harmaasävyinen on mielestäni enemmän beige ja voi olla, ettei sovellukaan siihen, mitä olin ajatellut. Mutta johonkin käyttöön varkaan soveltuvat.


Toinen rulla oli tosi namipala. Samoja kuoseja, mutta jokainen 40 suikalesta oli erilainen. Tätä en malta käyttää mihinkään, taidan vain silitellä.

Ensimmäisen kerran jouduin tullin kanssa tekemisiin. Lähetys ei mennyt paljon tullausrajan yli, mutta kieppi Thaimaan kautta taisi kiinnostaa tullaajia. Pakettia ei ollut kuitenkaan avattu. Oli mielenkiintoista etsiä tullauskoodia. Piti laskea jopa kankaalle g/m2. Jos tilaatte tavallisia tilkkutyökankaita ja saatte kirjeen tullista, niin koodi on 5208 321600. Nettitullaus on helppoa, ei kannata maksaa 25 euroa+tullimaksu niin yksinkertaisesta asiasta.

Siippa lähti maailmalle messuille ja minulla on kerrankin kotikotiviikonloppu. Olen ponnekkaasti siivonnut harrastushuonettani. Kukahan siellä käy sotkemassa, heittelee kankaat, langat ja paperit sikinsokin. Nyt on jo jalan jakoa ja ompelinkin eilen pikkuisen. Aikaa on mennyt paljon
jäsenasioiden hoitamisessa.

Ensi kuun lopulla on anopin syntymäpäivä ja ajattelin tehdä hänelle torkkupeiton. Sopiva malli löytyi maailmalta ja oma päättelykyky ei riittänyt kokoerojen soveltamiseen, joten oli pakko tilata ohje. Mallin nimi on Magic Squares. Löysin sen You tubessa seikkaillessani.  Mutta, mutta missä ajassa kuvittelen tuonkin pyöräyttäväni.

Edellisen postauksen siipan lapaset on peukaloita vaille valmiit ja kuopuksen toinen sukka on valmis. Ompelukset on sellaisia, ettei niitä vielä voi julkistaa. Jotain valmiiksi joka kuukausi painaa myös päälle. Mistä saisi ostettua aikaa, kun työ aivan selvästi haittaa harrastuksia.
Ensi viikolla ilmestyy vuoden ensimmäinen Tilkkulehti ja nopealla silmäyksellä se on taas kerran upea.

Aurinkoista sunnuntaipäivän jatkoa kaikille.