Kiitos Kangaskasalle, Famulle ja Barbrolle myötätunnosta. Tänään sain ottaa fyllingit pois ja käydä suihkussa. Nilkassa on viisi kaunista tikkiä. Melkein koko nilkka on punainen, mutta kaipa tuo värikin vähitellen normalisoituu. Tosiaankin onni, että kyseessä oli jalka eikä käsi, ja vielä vasen jalka, joten ompelukoneen kaasujalka toimii. Olen puuhastellut vasen jalka tuolilla vaakatasossa tai laittialla istuen. Aika hyvin on toiminut, vielä kun sain esikoiselta vähän tuhdimpia särkylääkkeitä, niin ei ole tarvinnut kipuakaan kärsiä.

Kaivoin kaapissa pari vuotta olleen pussilakanan tekeleen. Olin painanut kankaanpainokurssilla piirtämäni kuvan painopohjalle (valmiiksi kutistetulle puuvillakankaalle). Valkoinen tuntui liian aralta pohjaksi ja olin ajatellut värjätä tekeleen. Jokin aika sitten ostin sinistä väriä ja heitin eilen kankaan koneeseen. Pitkä matikka taitaa olla mennyt hukkaan kohdallani. Laatikossa oli selkeät värimallit eri kangasmäärille, silti laitoin puolet laatikon sisällöstä koneeseen, vaikka halusin vain hennon vaalean sinisen värin. Huomasin virheen heti, kun väri alkoi sekoittua ja näkyä. Pelkäsin, että kuvioni eivät näy ollenkaan. Onneksi painoväri oli vähän lilahtavaa, joten kuvio ei hukkunut kokonaan. EDIT: Sain otettua itsenäisyyspäivänä parvekkeella uuden kuvan. Ainakin värit ovat jokseenkin oikeat.

 312137731_68667a4d69_m.jpg  315667510_63aa665600_m.jpg

Sain tänäaamuna siipan kotiin työmatkalta. Olin vähän peloissani, koska toiseksi viimeisen puhelun aikana hän näki pommin räjähtävän. Puhelinyhteys oli tosi huono, joten jouduimme lopettamaan puhelun kesken. Onneksi hän soitti myöhemmin uudelleen ja sain kuulla, että hänellä oli kaikki hyvin, mutta pommi oli haavoittanut 15 ihmistä. Helpotus oli suuri, kun hain hänet rautatieasemalta. Koskaan aiemmin en ole pelännyt, ettei hän palaisikaan kotiin.

Tuliaisiksi sain toivomaani silkkiä. Aiemmin hän on tuonut Kiinasta kaunista kuviollista silkkiä, joka oli ainakin kaksi vuotta kaapissa, kun en uskaltanut leikata sitä pelätessäni pilaavani kauniin kankaan. Saa nähdä onko tämän kohtalo samanlainen. Kuvaan puin kankaan mallinuken päälle. Enpä tiedä, missä tuollaista kokonaisuutta käyttäisi, kun ei ole tullut tehtyä mitään niin merkittävää, että linnaankaan kutsuttaisiin. Jakku on tehty Novita 2/2003:ssa olleella kaavalla. Muuten olen jakkuun tyytyväinen, mutta hihojen poimutukset olisi voinut tehdä siistimmin. Serkun häät on jo jakussa tullut juhlittua.

312137736_6812d46ff9_m.jpg  312137735_3d53a23cf7_m.jpg

Kauan ei miehet kotona viipyneet, kun veri veti vapaa-ajankotiin. Jättivät minut kaupunkiin lehdellä soittelemaan. Huomenna kuoron kanssa lauletaan hoosianna ensimmäisen adventin kunniaksi ja on vähän muutakin laulukeikkaa. Hoosianna on niin upea, että aina menee kylmät väreet selkäpiissä ja täytyy oikein skarpata, että pystyy laulamaan.

Jäi kaivelemaan tiistaista, että muistin vasta kovan pinnistelyn jälkeen, miten tähden taittelu lähti alkuun. Sen vuoksi olen tehnyt 25 tähteä ja 15 vielä pitäisi veivata. Seuraavassa postauksessa kirjoitan, mitä niistä syntyy.