Viime viikolla kävin töissä vapaa-ajankodilta, kun siippa oli jo lomalla eikä tietenkään halunnut olla lomallaan kaupungissa. Keskviikkoiltana töiden jälkeen luin Ylöjärven uutisista, että Helmiq:n kauppa on auennut. Niinpä poikkesin siellä perjantaina paluumatkalla. Minun on pitänyt uusia korvakoruihin parempia koukkuja ja tarttuihan sitä mukaan muutakin. Kaupan valikoimat on suppeammat kuin netissä, mutta kauniisti esille aseteltuna. Liikkeen valikoima vielä varmaan hakee muotoaan ja valikoimaa laajennettaneen kysynnän mukaan. Ainakaan vielä ei voi tilata tarvikkeita netistä ja noutaa liikkeestä, mutta toivottavasti sekin on jatkossa mahdollista. Jotkut asiat katsoisi mielellään livenä ennen ostopäätöstä.

Perjantaina alkoi kahden viikon loma. Miten vähältä se tuntuukaan, kun on tottunut 4-5 viikkoon. Perheenä ehtii siinä ajassa tehdä tosi vähän ja tavata liian vähän ihmisiä, kun on taas kertynyt kaikenlaisia projektejakin mökille.
Lauantain aloitimme etsimällä pöytää ja tuoleja terassille. Lopulta löysimme sopivat, mutta jäivät vielä kauppaan, kun hinta joka meille kerrottiin ensimmäisellä katselulla oli huomattavasti edullisempi kuin ostopäätöksen tehtyämme. Toivottavasti meille ilmoitetaan piakkoin "oikea hinta". Illalla kävimme Pyynikillä katsomassa Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle. Saimme raahattua kuopuksenkin mukaamme. Oli mukava katsoa hämmästystä, kun katsomo lähti pyörimään. Näytelmä sinällään oli aika kevyt, ehkä juuri sopiva kesäteatteriin, muttei antanut sen kummempaa ajattelemisen aihetta.

Eilen vaihdoin korvakorukoukkuja ja sitten tuli katseltua vähän syvemmällekin helmilaatikoihin. Yksittäisistä helmikauppojen "kiitoskukkasina" saaduista helmistä syntyi sitten kännykkäkoruja ja silmukkamerkkejä, vaikka kummillekaan ei olisi ollut tarvetta. Oli vaan niin kiva näprätä. Pujottelin muutamat helmet ja rannekorunkin, mutta varastossa ei ollut sopivia lukkoja, joten näytän ne joskus myöhemmin valmiina.

Tänään alkoikin arki ja täytyy raivata paikkoja, joilta talven pimeillä on voinut hyvällä omalla tunnolla ummistaa silmänsä ja tilkkuilla ja neuloa sydämen halusta. Raivaustakin teen tietenkin vain sopivassa määrin ja väliin käsitöitä, uintia, hyvää ruokaa ...
Ai niin ja eilen pysytettiin kuopukselle teltta. Taitaa olla viimeinen kesä sillä teltalla, kun pari telttakeppiä jouduttiin teippailemaan, että saatiin pystyyn. Tavoistani poiketen en kömpinyt kuopuksen kanssa telttaan, vaan kellahdin sipan viereen lämpimään.